"On pitkä, kuuma, kesä..", 23.8.2018

.. ja mä aion elää sen!”, laulaa Popedan Pate Mustajärvi.

Laulun sanoma toteutui kuluneena kesänä. Lämmössä on kyllä jotakin joka saa elämään, ellei ole täysin helteen uuvuttama. Jotain jäätä se kai sisimmästä sulattelee, kun ihmisten kohtaamiseen tuntuu tulevan mukaan uutta rentoutta ja avoimuutta. Liekö sen vuoksi etelänmaalaiset meitä kylmässä kasvaneita suomalaisia välittömämpiä?

Mutta, mutta… Voiko siitä lämmöstä täysin hyvällä omallatunnolla nauttia, kun sen sanotaan olevan ilmastonmuutoksen seurausta?! Näin tätä on selitetty: Koska pohjoisen pallonpuoliskon lämpeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena tasoittaa lämpötilaeroja, niin ns. planetaariset tuulet heikkenevät, eivätkä ne siirrä samalla tavalla kuin aiemmin sisämaa-alueille leudompaa ja kosteampaa ilmaa helteitä helpottamaan, eikä taas maalta siirry ilmamassoja tasoittamaan merialueiden hirmumyrskyjä (Helsingin Sanomat 21.8.).

Omalla kohdalla tämä pohdiskelu johti hiilijalanjälki-testin tekemiseen. Tuloksena oli, että muuten menee kohtuullisen hyvin, mutta liikennepäästöni ovat keskimääräistä suuremmat. Toisaalta omantunnon ääntä voin vaientaa selityksellä, että enimmät autolla ajamiset tulee työstä, jossa autoa välttämättä tarvitsee.

Yhä selvemmin tajuan, että kyllä se kristitylle kuuluu myös maapallon varjelu (1.Moos. 2:15). Ei kai sitä voi keskittyä vain oman sielun pelastamiseen, vaan myös maailman pelastaminen tulee ottaa agendalle. Joskus näyttää, että nuori polvi on tajunnut tämän meitä keski-ikäisiä paremmin. Niin kauan kuin ei aio tehdä Pentti Linkolamaista luontoon asettumista, niin omassa elinpiirissään voi petrata omia tottumuksiaan. Ja sitten Trumpit ja muut saavat tehdä nämä suuremman linjat valinnat. Viisautta ja tarmoa heille siihen!

Senast uppdaterad 2021-04-03 07:07
 
Finnish (Suomi)Svenska (Sverige)