Rakkauden kaksoiskäsky, 19. sunn. helluntaista 19.10.2014

Saarna Kellokoskella su 19.10.2014
Mark. 12:28-34

Mikä on elämän tarkoitus? Sitä moni pohtii ja tämän kysymyksen äärellä ollaan myös päivän evankeliumissa. Kun keskustellaan siitä mikä käsky on kaikkein tärkein, niin kuin Jeesus lainopettajien kanssa keskusteli, niin kysymyshän on elämän tarkoituksesta. Ja nyt tämän elämän tarkoitus määräytyy siis sieltä käsin mitä Jumala tahtoo elämältämme. Sieltä suunnastahan kristityn tulee elämänsä tarkoitusta etsiä.

Jeesus siis vahvisti elämän tarkoitukseksi rakkauden kaksoiskäskyn: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi. Toinen on tämä: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Tämän käskyn mukaisessa elämässä ihminen löytää tarkoitusta ja mielekkyyttä olemassaololleen. Siispä tutkikaamme tarkasti mitä tämä käsky oikeastaan pitää sisällään, niin löydämme elämällemme tarkoituksen! Ei ole siis kyse pienestä asiasta J

Ensimmäinen havainto on se, että tämä käsky on todella hienosti muotoiltu, koska siinä viitataan ihmiseen itseensä: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Siksi tätä on nimitetty myös rakkauden ”kolmoiskäskyksi”. Oma olemus on peilinä toisten rakastamiseen. Mikä muu kuin oma itse, oma napa, on usein ihmistä lähinnä. Eli siitä hyvästä mitä itsellemme osoitamme ja toivomme, voimme helposti johtaa sen miten meidän tulee toisia ihmisiä kohdella. Kultainen sääntö alleviivaa samaa: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.

Samalla tämä rakkauden kolmoiskäsky muistuttaa, ettei suinkaan ole huonoa asia se, että ihminen pitää huolta itsestään. Päinvastoin, enemmänkin se näyttää olevan luonnollinen ja hyvä asia. Ihmisen tulee rakastaa myös itseään. Me saamme asettaa rajat, jos toiset kohtelevat meitä huonosti. Ja me saamme tehdä asioita oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Näin me voimme paremmin rakastaa myös toisia: Huonosti nukkunut on kärttyisä toisia kohtaan: siis pidä huolta että nukut tarpeeksi. Tai nälkä saa ihmisen huonolle tuulelle: pidä siis huolta, että syöt riittävästi ja terveellisesti. Tai vaikkapa perheenäiti tai -isä, joka välillä saa omaa aikaa ja hemmottelee itseään, jaksaa paremmin rakastaa taas lapsiaan. Näin oman itse kautta tämä käsky johtaa ajattelemaan: jos ja kun pidät huolta omista tarpeistasi, niin pidä myös huolta myös tarpeista.

Toinen havainto on se, että Jeesus ei tuonut uutta lakia. Tämä käsky annettiin jo Mooseksen kautta Israelin kansalle. Sehän on oikeastaan kymmenen käskyn tiivistelmä, jotka nekin tulivat Mooseksen kautta kansalle tiettäviksi. Käskyistä kolme ensimmäistä liittyy Jumalan rakastamiseen ja käskyt 4. eteenpäin liittyvät toisten ihmisten rakastamiseen. Niinpä jo käskyt avaavat hyvin paljon sitä mitä tämä rakastaminen on ja miten se käytännössä ilmenee. Annamme Jumalalle paikan elämässämme meidän Jumalana, käytämme hänen nimeään oikein eli huudamme Jumalaa hädässä avuksi ja kiitämme hänen nimeään ja muistamme pyhittää lepopäivän. Kunnioitamme vanhempiamme, emme tapa, emme varasta, olemme uskollisia puolisoillemme, emmekä tavoittele sitä mikä kuuluu toisille ihmisille. Nämä yhteiselämän pelisäännöt ovat osoittautuneet toimiviksi kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina ja ne Jeesus siis vahvistaa paikkansa pitäviksi.

Mutta sitten Jeesuksen opetuksissa on havaittavissa se juonne, että hän ei katsonut ainoastaan sitä mitä ulkoisesti. Lain merkitystä Jeesus syvensi sanomalla, että tappamista ei ole vain se että riistää toisen hengen, vaan jo se, että puhuu toiselle kovia sanoja, loukkaa häntä ja painaa häntä alas. Silläkin tavalla saa jotakin tapettua ihmisestä sisäisesti, niin että hän käpertyy itseensä, eikä rohkaistu olemaan oma itsensä toisten ihmisten parissa. Jotakin kuolee hänessä sisäisesti. Tai uskottomuus ei ole vain sitä että tekee aviorikoksen, vaan jo sydämessään voi olla uskoton. Jeesus syventää rakkauden koskemaan myös sitä mikä on meidän sisällämme. Ja meidän sisällämme on ajatuksia, tunteita ja asenteita. Rakkauden kaksoiskäsky ulottuu kysymään: onko rakkauden tila myös meidän sisällämme, niin että ajattelemme toisista rakkaudellisesti, ja ovatko asenteemme kannustavia, sen sijaan että ne olisivat alas painavia.

Kolmas havainto on, että näin kun rakkauden kaksoiskäskyä tutkikaan, niin huomataan, että Jumala on antanut meille erittäin vaikean tehtävän. Jukka Norvanto kirjoittaa: ”Se rakastaa-sana, jota alkutekstissä käytetään, ei tarkoita tykkäämistä tai ystävällistä käyttäytymistä, vaan rakastamista silloinkin, kun lähimmäisessä ei näytä olevan mitään miellyttävää, vaan pelkkää suvaitsemattomuutta, itsekkyyttä, rehentelyä, kerskailua, väkivaltaa ja joka kaiken lisäksi vielä haisee pahalle.”

Näin siis lähimmäissuhteissa. On helppo olla miellyttävä ja ystävällinen silloin, kun meitä kohtaan ollaan miellyttäviä ja ystävällisiä. Mutta entä sitten jos meille ollaan epäystävällisiä, tai meitä suorastaan vihataan ja vainotaan? Silloin syntyy helposti vihan kierre, jos toimitaan niin kuin ihminen luonnostaan toimii. Siinä tilanteessa tarvitaan sitä, että jotain uutta puhalletaan sisimpäämme, jotakin sellaista, mikä ei ole meistä itsestämme lähtöisin. Hengen tuulen puhallusta tarvitsemme, sitä että Jumalan rakkaus saa sijaa sydämessä. Vain sieltä voi nousta rakkautta, kun se meiltä loppuu. Jeesus on tinkimätön, kun hän opettaa: ”Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”

Norvanto kirjoittaa edelleen: ”Käsky vaatii myös rakastamaan Jumalaa silloinkin, kun hän on antanut elämäämme sairautta, epäonnistumisia, vaikeita lähimmäisiä ja katkeria kohtaloita. On kysymys kaikkia kohtaan osoitetusta rakkaudesta, joka ei pyydä mitään itselleen, vaan ainoastaan antaa ja jakaa hyvyyttä ja välittämistä. Sellaisella rakkaudella rakastaminen on kaikkea muuta kuin helppoa.”

Rakkauden rima on siis todella korkealla. Se on korkealla siksi, että se todella osoittaa minkälainen Jumala meillä on. Jumala on pyhä ja hän rakastaa aina ja kaikissa tilanteissa. Se on Jumalan olemus, että hän on rakkaus. Ja tämä rakkaus ohjaa siis hänen kaikkea toimintaansa ihmistä kohtaan.

Rakkauden rima on korkealla myös siksi, että se osoittaisi mihin me emme ole kyenneet. ”Laki säädettiin osoittamaan rikkomukset” (Gal. 4:19). ”Pyhä kirjoitus on kaiken sulkenut synnin vankilaan” (Gal. 3:22) ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:22). Nämä Raamatunkohdat ja monet muut osoittavat, että me emme ole pystyneet elämässämme sellaiseen rakkauteen mitä rakkauden kaksoiskäsky edellyttäisi, vaan olemme jääneet elämän tarkoituksen toteuttamisessa puolitiehen. Se on valitettavasti koko ihmiskunnan kohtalo syntiinlankeemuksen jälkeen.

Mutta tämän kun huomaamme, niin sitten jää tilaa armolle. Me saamme katsoa Jeesukseen, joka sanoi itsestään: ”Minä en ole tullut lakia kumoamaan, vaan täyttämään sen.” Tätä Jeesusta me lainrikkojat tarvitsemme, häntä, joka on täyttänyt lain viimeistä piirtoa myöten. Ja tämä lain täyttäminen luetaan meidän hyväksemme, kun uskossa Jeesukseen turvaudumme. Hän on myös kuollut ristillä meidän puolesta, jota me saisimme kaiken sen anteeksi, mikä jää vajaaksi ja mikä jää velaksi meidän lain täyttämisestämme.

Näin rakkauden kaksoiskäsky lopulta ohjaa meitä Kristuksen luokse. Löytämään häneltä anteeksiantoa ja myös sitä uutta mieltä ja Hengen tuulen puhaltamista, jonka varassa ehkä hiukan paremmin voimme huomata toiset ihmiset ja heidän tarpeensa. Ja yhdessä Jeesuksen kanssa myös rakkaus Jumalaa kohtaan löytyy aivan uudella tavalla. Niin että meille on suuri elämän sisältö ja täyttymys se, että saamme Jumalaan uskoa ja iloita hänen hyvyydestään.

Viimeksi päivitetty 30.10.2014 13:19
 
Finnish (Suomi)Svenska (Sverige)