"On pitkä, kuuma, kesä..", 23.8.2018
03.04.2021 06:46

.. ja mä aion elää sen!”, laulaa Popedan Pate Mustajärvi.

Laulun sanoma toteutui kuluneena kesänä. Lämmössä on kyllä jotakin joka saa elämään, ellei ole täysin helteen uuvuttama. Jotain jäätä se kai sisimmästä sulattelee, kun ihmisten kohtaamiseen tuntuu tulevan mukaan uutta rentoutta ja avoimuutta. Liekö sen vuoksi etelänmaalaiset meitä kylmässä kasvaneita suomalaisia välittömämpiä?

Mutta, mutta… Voiko siitä lämmöstä täysin hyvällä omallatunnolla nauttia, kun sen sanotaan olevan ilmastonmuutoksen seurausta?! Näin tätä on selitetty: Koska pohjoisen pallonpuoliskon lämpeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena tasoittaa lämpötilaeroja, niin ns. planetaariset tuulet heikkenevät, eivätkä ne siirrä samalla tavalla kuin aiemmin sisämaa-alueille leudompaa ja kosteampaa ilmaa helteitä helpottamaan, eikä taas maalta siirry ilmamassoja tasoittamaan merialueiden hirmumyrskyjä (Helsingin Sanomat 21.8.).

Omalla kohdalla tämä pohdiskelu johti hiilijalanjälki-testin tekemiseen. Tuloksena oli, että muuten menee kohtuullisen hyvin, mutta liikennepäästöni ovat keskimääräistä suuremmat. Toisaalta omantunnon ääntä voin vaientaa selityksellä, että enimmät autolla ajamiset tulee työstä, jossa autoa välttämättä tarvitsee.

Yhä selvemmin tajuan, että kyllä se kristitylle kuuluu myös maapallon varjelu (1.Moos. 2:15). Ei kai sitä voi keskittyä vain oman sielun pelastamiseen, vaan myös maailman pelastaminen tulee ottaa agendalle. Joskus näyttää, että nuori polvi on tajunnut tämän meitä keski-ikäisiä paremmin. Niin kauan kuin ei aio tehdä Pentti Linkolamaista luontoon asettumista, niin omassa elinpiirissään voi petrata omia tottumuksiaan. Ja sitten Trumpit ja muut saavat tehdä nämä suuremman linjat valinnat. Viisautta ja tarmoa heille siihen!

Viimeksi päivitetty 03.04.2021 07:07
 
Arkkipiispa, v. 2018
03.04.2021 06:45

Tällä viikolla 1.3. valitaan kirkkoomme uusi arkkipiispa.

Ehdokkaana mukana oleva Espoon piispa Tapio Luoma kertoi, että varsinainen kirkon työ tehdään paikallisseurakunnissa. Siellä tapahtuu se sanan ja sakramenttien jakaminen ja ruohonjuuritason kohtaaminen.

Olen Tapio Luoman kanssa samaa mieltä. Eipä se oikeastaan vaikuta mitenkään esimerkiksi Tuusulan seurakunnan päiväkerhoihin, raamattupiireihin tai jumalanpalveluksiin ym., kuka siellä arkkipiispana toimii. Mutta toisaalta, arkkipiispaan kyllä henkilöityy jotakin kirkon sanomasta ja asemasta tässä yhteiskunnassa. Hänen sanomisillaan on painoarvoa koko kirkon kannalta.

Kun tulin Tuusulaan töihin, Tapio kutsui puheilleen tuomiokapituliin tutustumisen merkeissä. Minulle tuli tuntu, että hyvä piispa me menetettäisiin, jos hänet valittaisiin. Toisaalta jos niin kävisi, niin oma jännityksensä olisi päästä valitsemaan uutta piispaa taas Espooseen.

Joten Herran haltuun kaikki nämä prosessit. Nyt on paikallaan rukoilla paastonajan Trishagion-rukouksen mukaisesti: ”Sinun mielesi mukaisia paimenia ja sielunhoitajia sekä Henkesi synnyttämää elämää sanan ja sakramenttien kautta”.

 
Erilaisuuden äärellä, 6.9. 2017
03.04.2021 06:44

Olinpa koulutuksessa, jossa väitettiin, että 70% ihmisten välisistä ongelmista johtuu siitä, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Ja väärin ymmärtäminen johtuu siitä, että ihmisten vuorovaikutustyylit ovat erilaiset. Perustyypit ovat hallitseva, vaikuttava, analyyttinen ja vakaa.

Mikään vuorovaikutustyyli ei sinänsä ole toista parempi, mutta tämän teorian mukaan erilaisia ihmisiä tarvitaan, jokaisella on annettavaa. Kun esimerkiksi työyhteisössä tai parisuhteessa opettelee tätä toisten erilaisuutta, niin se lisää ymmärrystä ja sitä kautta vuorovaikutus toimii paremmin.

Löysin itseni vakaasta S-tyypistä, johon kuuluvat sellaiset adjektiivit kuin huomaavainen, tasapuolinen ja kärsivällinen. Nuo ovat ne hyvät puolet. Miinuspuolena on esimerkiksi muutoksen jarruttaminen ja ylivarovaisuus. Teoria rohkaisee henkiseen kasvuun ja antaa siihen välineitä.

Olen aikaisemmin perehtynyt pariinkin erilaiseen luonnetyyppiteoriaan ja täytyy sanoa, että kyllä näissä jotakin tolkkua on: ne lisäävät itsetuntemusta. On myös mielenkiintoista tehdä havaintoja omasta ja toisten käyttäytymisestä ja peilata niitä tällaisiin teorioihin.

Jumalan luomisrikkauden äärellä tässä ollaan, kun todetaan, että meitä ihmisiä on erilaisia. Kovin tylsää olisi, jos kaikki olisivat samanlaisia. Mutta siinä kai se yksi elämän keskeisimpiä haasteita onkin, että oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja kunnioittamaan erilaisuutta.

Myönteistä on myös löytää se hyvä mitä juuri minulla on tällaisena ihmisenä annettavaa niille yhteisöille, joissa olen mukana. Tässähän ollaan suorastaan sen ytimessä miten seurakunnankin eli Kristuksen ruumiin tulisi toimia: ”Niin kuin meillä jokaisella on yksi ruumis ja siinä monta jäsentä, joilla on eri tehtävänsä, samoin me kaikki olemme Kristuksessa yksi ruumis mutta olemme kukin toistemme jäseniä. Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja.” (Room. 12:4-6)

Joten koetan kasvaa kohti sitä millaiseksi Jumala on minut luonut. Se saa riittää toisille, itselle ja Jumalalle, eikö niin?

Viimeksi päivitetty 03.04.2021 07:06
 
Jalkapallo vai uskonto?
03.04.2021 06:42

Sainpa kutsun 8-luokkalaisten keskuuteen puhumaan papin tehtävästä. He olivat laatineet kysymyksiä, jotka sain etukäteen pohdittavaksi. Niin papin työ, henkilökohtaisempi elämä kuin käsitykset kristillisestä uskostakin kiinnostivat.

Eniten intohimoja tuntui kuitenkin herättävän tiedustelu: Messi vai Ronaldo? Ainakin sen urheilua harrastavan poikaluokan keskuudessa.

Jäin jälkeenpäin miettimään miksiköhän Jumala on kätkenyt itsensä niin, että häneen liittyvät asiat ovat jotenkin vaikeasti avautuvia? 8-luokkalaisten mielissä paljoon kouriintuntuvampia ovat esimerkiksi jalkapallo, tietokonepelit sekä tytöt ja pojat.

Mutta, mutta.. Onko kuitenkin niin, että pelkkään näkyvään maailmaan pitäytyminen jättää olon lopulta hiukan puolinaiseksi. Ja vastauksia ns. perimmäisiin kysymyksiin haetaan viimeistään kriisitilanteissa.

Tuli myös pohdittua sitä miten pieni ihminen sitä itsekin on lopulta vastaamaan suuriin kysymyksiin. Selkänojaa haen tietysti Raamatusta, mutta ei sielläkään ole kaikkeen vastauksia.

Voisipa olla kuin Salomo, joka pyysi viisautta ja saikin sitä. Mutta hei, onhan tämä lupaus annettu meillekin: ”Jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä.” (Jaak. 1:5).

Eli ei tarvitse tässäkään asiassa olla itsensä varassa. Hyvä näin.

 
Juhlasta arkeen, v. 2017
03.04.2021 06:41

”No nyt on sitten vaihdettu lituginen väri valkoisesta vihreään.” Papin työssä siirtyminen arkeen näkyy esimerkiksi tässä sakastissa lausutussa toteamuksessa. Juhlan aika on ohi, nyt on aika maanläheiselle vihreälle, kasvun, elämän ja arjen värille.

Olisipa muuten hauska tietää kuinka moni kirkossa kävijöistä ajattelee näitä värejä ja niiden merkitystä? Avautuuko kirkollinen symboliikka värien osalta vai jääkö se vain pienen piirin ”harrastukseksi”? Kai joku tästäkin on tehnyt tutkimusta, vai onko?

Kotona arkeen siirtyminen näkyi mm. siinä, että kuusi kannettiin ulos. Ja voi sitä lattialle ja kynnykselle valunutta neulasten määrää! Pölynimurille siis töitä ja jäteauton kuljettajille, jotka seuraavana päivänä kuskasivat tunnelman luojan muihin maisemiin.

Juhlan järjestämisessä on oma vaivansa ja sen purkamisessa on myös oma vaivansa. Nyt tuntuu hyvältä, että olohuoneeseen on tullut lisää tilaa ja elämä jatkuu omassa arkisessa rytmissään. Juhlille on oma paikkansa, mutta eipä arkeen siirtyminenkään ole hassumpaa.

Kirkkovuoden juhlilla nostetaan esiin Jeesuksen elämän tärkeitä etappeja: syntymää, kuolemaa, ylösnousemusta ja taivaaseen astumista, sekä Pyhän Hengen vuodattamista. Niiden väliin rytmittyvät muut kristilliset aiheet, joiden tarkoitus on juurruttaa ihmistä Kristukseen ja hänestä nousevaan kasvuun.

Kiitollinen siitä saa olla, että meillä on kristillinen perinne ja sitä myötä kirkkovuosi eri vaiheineen. Siinä pyörässä kun mukana pyörii, niin pysyy elämää suurempien teemojen äärellä. Onneksi tätä pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan se on ja vaikuttaa keskellämme.

 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 2 / 3
Finnish (Suomi)Svenska (Sverige)